tiistai 12. joulukuuta 2017

Ratsastuskurssi

Nyt on aika kertoa mun ratsastuskurssista, johon sisältyi simulaattoriratsastus ja kolmet ratsastukset. Kuvia ei miltään kerralta ole, jonka takia kerron yhdessä postauksesta kyseisestä kurssista. Ja kuvituksena toimii muutamat julkaisemattomat kuva Syreltä.

Ensimmäinen käynti täysin uudella ja vieraalla tallilla oli 13.10, jolloin keskusteltiin kurssin vetäjän kanssa ja sitten oli vuorossa simulaattorilla ratsastusta. En ollut koskaan aikaisemmin ollut simulaattorissa ja se olikin sairaan kiva kokemus! Yhtenä on ongelmana mulla oli lonkka, joka oli vino. Eikä siihen Syressä ole ikinä kiinitetty huomiota, niin se tuli ihan uutena asiana. Muitakin ongelmakohtia oli mm. jalat jotka oli liitteenää myös siihen lonkan vinouteen.

26.10 Oli sitten vuorossa ensimmäinen ratsastus. Ratsuksi sain Leksa nimisen hevosen. Ratsastaessa se on vähän Lissun ja Katen sekoitus. Sillä on isot askeleet ja siellä on kamala istua, jos se ei liiku oikein ja se on vähän hidas, niinkuin Kate. 

Alkuun oli hakemista uuden hevosen kanssa ja se tunti oli todella erilainen mihin olen tottunut. Ja koko ajan tuli tehtyä töitä. Tehtiin ekalla kerralla perus juttuja, ympyröitä, voltteja ja pysähdyksiä. Mulla oli isoimmat ongelmat ympyrät ja voltit oikeaseen kierrokseen. Ja huomasin selvän eron hevosessakin ja sen liikkeessä. Juuri mun vinon lonkan takia oikea oli paljon vaikeampi suunta mulle. Hevoselle oikea kierros on taas helpompi, kun mulle se oli vaikeampi.

Tunti meni todella nopeasti ja keskityttiin raviin, eikä laukattu ollenkaan. Mikä ei haitannut yhtään, laukassa mulla on isoimmat ongelmat istumisen kanssa, kun en saa takapuolta pidettyä satulassa, ellei hevosella ole todella tasaista laukkaa. Tykkäsin tunnista kyllä todella paljon. Ratsastettiin eritavalla miten olen Syressä tottunut ratsastamaan.


10.11 Oli toinen tunti Leksan kanssa ja meni jo paljon paremmin! En ollut enää niin vino ja Leksakin liikkui jo paremmin. Mentiin pitkään keskiympyrällä ja tehtiin siihen voltteja. Oikea suunta oli vieläkin työläämpi, mutta huomattavasti parempi, kuin ekalla kerralla. Nyt otettiin mukaan myös laukka pääty-ympyrällä. Ja koin pienen järkytyksen ekoissa laukoissa, kun Leksalla oli todella erilainen laukka. En ole ikinä mennyt hevosella, jolla olisi ollut niin hassu laukka. 

Laukoissa Leksa on todella tarkka lonkasta, jos se ei ole menossa mukana se tippuu raville. Ja alussa se tippui helpommin raville, ennenkuin tajusin miten sen lonkan kanssa piti oikein toimia. Ja hevonen muuttui täysin ja laukka pyöri sairaan hyvin. Siellä oli mukava istua ja vaikka laukattiin monta ympyrää putkeen, ei tullut tunnetta, että omat voimat loppuu, niinkuin Syressä yleensä käy. Vaikka Leksan kanssa pitääkin tehdä koko ajan töitä, niin en väsynyt siellä samalla tavalla, miten Syressä. Syren hevosilla monta kierrosta ympyrällä laukkaaminen on jotenkin super raskasta, Leksan kanssa pystyi laukata vaikka kuinka monta ympyrää, ilman että tuli samanlaista väsynyttä fiilistä. Loppuraveissa Leksa oli sairaan kiva ja vikat pätkät otettin vasempaan, joka on juuri mulle se parempi suunta, niin lopetettiin hyvään pätkään.


Viimeinen ratsastus oli viime viikon tiistaina 5.12. Meillä oli tunti heti aamusta ja mä olin ihan jumissa koko ratsastuksen ja se näkyi kyllä Leksassa, jolla menin myös viimeisen tunnin. En halunnut vaihtaa vikaksi kerraksi hevosta ja oikeastaan mä tykkäsin Leksasta, vaikka se oli vähän hidastempoinen hevonen. Tykkäsin kyllä super paljon Leksan laukasta, kun se oli niin erilainen. Mutta ratsastus ei mennyt niin hyvin, juuri sen takia, että mä olin ihan jumissa ja mun oli vaikea rentoutua. Oikea suunta tuotti taas enemmän töitä ja hankaluuksia.

Tehtiin puolikkaita voltteja keskihalkaisijalle, suoristettiin hevoset ja ratsastettiin suoraan ja puolikas voltti takaisin uralle, niin että sunnatkin aina vaihtui. Mun piti keskittyä todella paljon aina oikeeseen kääntyessäni. Välillä Leksa meni aika kivasti ja välillä itse olin ihan hukassa. Laukat otettiin pääty-ympyrällä ja pätkittäin Leksa laukkasi sairaan kivasti eteenpäin. Laukkojen jälkeen otettiin vähän ravia ja lopetettiin hyvään pätkään. Olin kyllä tämän ratsastuksen jälkeen vielä enemmän jumissa seuraavana päivänä. Selkä ja kädet oli sairaan kipeät.

Tykkäsin kyllä super paljon tuosta kurssista. Sain ahaa elämyksiä ja tuntuu, että varsin Lissun kanssa on alkanut tuon kurssin myötä löytymään lisää nappuloita, jotta poni on alkanut kulemaan hyvin. Laukka varsinkin on ollut mun heikkoitena, niin siihen sain hyviä neuvoja. Tykkäsin muutenkin siitä ratsastustavasta ja tunneista super paljon. Harmi että kaikki ratsastukset ovat nyt ohitse, mutta uusiksi varmasti mennään ensi vuoden puolella!


2 kommenttia:

  1. Tuota ratsastussimulaattoria olisi kyllä todella mahtava päästä kokeilemaan! Tuo kurssi kuulostaa muutenkin varsin mielenkiintoiselta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä mennä jos vain on mahdollisuutta! 😊

      Poista